Katinhännän: Andorra

Laskettelureissu Andorraan; Grand Valira 29.1.-5.2.2017 (skisafari)

Talvella 2017 päätimme kokeilla jotain uutta; valitsimme kohteeksi Andorran ja Pyreneiden vuoriston. Matkan järjestäjänä Youtravel ja heidän skisafariksi kutsuma viikko, missä majoitutaan koko viikko samassa kohteessa mutta reissun aikana tehdään useita päiväretkiä bussilla lähi hiihtokeskuksiin. Oma hiihtokeskuksemme oli Grand Valira ja siellä majoitus kylässä Soldeu. Tämän viikon myötä Youtravel alkoi tuntua niin hyvältä matkanjärjestäjältä, että useat seuraavat vuodet on menty heidän matkassaan.

Vaikka kohteena oi hiihtoreissu, oli meidän lento Barcelonaan! Kaverit saattoi jo luulla että olisikin menty etelänlomalle rannalle, mutta meidät tuntien; lumille tottakai! Lentokentällä kuvattiin palmuja. Illan aikana ajettiin pidempi bussimatka perille ja ilta ehti pimetä sinä aikana. Hotellimme oli nimeltään Sport ja ensimmäisenä iltana pääsimme kuitenkin jo illallispöytään. Tämän hotellin buffet / seisova pöytä ruokailu oli mielenkiintoinen: yhtä runsasta valikoimaa ei oltu koskaan nähty ja koettu sitä ennen, eikä varmaan tulla koskaan kokemaan! Useita pöytiä notkui kaikenlaista, ensin tietty salaatti / alkupalapöytä, sitten useita pöytä lämpimiä pääruokia (joka ilta mm. sai hakea pizzaslaisseja ja oli erilaista lihaa/kalaa/kasvista…) sekä pitkä jälkiruokapöytä. Sekin oli mahdotonta että olisi yrittänyt ottaa vähän kaikkea että olisi saanut joka ilta maistaa kaikkea; ei onnistunut – ei olisi jaksanut. Piti tehdä valintoja. Ja eri iltoina oli hyvin paljon eri ruokia, että nuo vaihtoehdotkaan ei pysyneet samoina. Tuon hotellin ruokatarjonnasta on tullut legenda!

Aamiainenkin kuului hotelliin tietysti ja sekin oli erittäin runsas vaihtoehtoineen. Ja sai mm. tilata tiskiltä munakkaan tehtynä juuri sellaisena kuin itse haluaa, kokki paisteli niitä siinä lennossa halukkaille. Ensimmäisenä päivänä oli puolipilvistä, hiukan paistelikin ja saatiin ihan hyvä näkymä omasta alueesta eli Grand Valirasta ja siellä ekana päivänä oman ja naapurikylien - Soldeun & El Tarterin - rinneympäristöstä. Suihkittiin Tuuli-oppaan perässä koska se on helppoa, ei tarvitse itse tutkia koko ajan karttaa. Erilaisia rinteitä sinisestä mustaan löytyi eli normimeininki ja oli kiva hiihdellä. Päivä oli lämmin ja pärjättiin kuorikuteissa.

Andorran tuolihisseistä täytyy todeta että osassa oli jotain kummaa. Ne eivät jarruttaneet tarpeeksi kun niistä oli jäämässä pois, ja jos ei pitänyt kiirettä, saattoi tuoli kääntyä vauhdilla ihmisten vielä ollessa sen linjalla (jalat jo maassa), jolloin sen reunapenkki kaatoi ihmisiä kumoon. Mekin saimme tästä osamme ennen kuin tajusimme että hissistä poislähtiessä piti olla todella ripeä!

Toisena päivänä oli vuorossa päiväretki Espanjaan! Laskettelukohteena Masella / LaMolina. Ikinä ennen ei oltukaan oltu Espanjassa lumilla. Kuten asiaan kuulu, Espanjassa paistaa aina aurinko. Tosin oli myös aika tuulinen päivä. Siitä huolimatta lämmin eli kuorikude-päivä, sekin taitaa kuulua Espanjaan (että on lämmin). Leppoisaa loilottelua sinisissä ja punaisissa rinteissä, mustia tuolla ei tainnut ollakaan. Koluttiin aluetta keskenämme, koska se oli kompakti eikä kauhean iso. Hyvä päiväkohde. Aika ruuhkatontakin oli. Kaikkien aikojen karmeimmat lipat taidettiin nähdä istuessamme tuolihississä, lippojen vetäjä oli meille tuntematon / varmaankin paikallinen. Lensi oikein kunnolla ilmassa pitkän matkaa ja sen päätteeksi selälleen tantereeseen, auts!

Kolmantena päivänä oli taas vuorossa päiväretki, Ranskaan AX3-hiihtokohteeseen. Päivä oli aluksi pilvinen, toki lämmin taas kerran. Mutta vaikka ei ollut sumuista, oli näkyvyys heikkoa maan/lumen pinnan suhteen. Ja näemmä edellispäivänä oli porotellut aurinko joka oli sulatellut lumen pintaa, sen jälkeen ollut kunnon pakkasyö joka taas jäädyttänyt märän lumen. Eikä osa rinteistä oltu hoidettu. Tai ainakaan niitä mitä me valitsimme, pari pitkää mustaa…. ?? Ensimmäinen oli edellispäivien jäljiltä koppurainen kumpareikko, paikoin hyvin jyrkkäkin (musta joo) ja aivan jäässä. Suksi luisti pinnalla kahisten miten sattuu, piti mennä käännös kerrallaan ja odottaa että vauhti vähän putoais ennen kuin oli liukunut toiseen reunaan ja rinteeestä ”ulos”, ja seuraava käännös…. Kiviäkin oli tullut esiin sinne tänne sekä heinätuppoja. Paljoa muuta ei lounasta ennen ehdittykään kuin selvitä tuosta mustasta. Lounaan jälkeen olikin vuorossa toinen musta…. onneksi vähän paremmilla olosuhteilla koska aurinko oli alkanut paistaa ja sulatteli rinteen pintaa niin ettei aivan samanlaisessa koppurajäässä tarvinnut enää mennä. Vaikka muuten tämäkin musta oli yhtä kumpareinen ja hoitamaton kuin aamuinenkin. Tosiaan siinä ne päivän mainittavimmat, aamulla aloitettiin parilla punaisella ja vikana tultiin joku leppoisa sininen mutta paikan mainittavimpia oli nuo mustat, jotka siis jäisiä koppuraisia kumpareikkoja. Päivän päätteeksi kun palasimme kotikylään, kävimme matkan varrella jossain kylässä, jonka nimeä en muista, siellä oli suuri rikkipitoinen vesiallas jossa piti liottaa varpaitaan…. varmaan terveysvaikutuksia.

Neljäntenä päivänä retkeiltiin omalla Grand Valiran alueella, mutta lähdettiin siellä pisimmälle toiseen reunaan Grau Roighin / Pas de la Casan kylään asti. Mentiin Tuulin matkassa koko retki. Luultiin vissiin että ois lämmin mutta aurinko yritti näyttäytyä vain aamulla lähtiessä, sen jälkeen oli pilvistä ja sumuista, etenkin kun nousi hissillä ylös, oli hetken aikaa hyvin huono näkyvyys pilvessä. Keli hidasti tahtia ja matkan varrella & perillä jäi monia kivoja rinteitä laskematta. Ei niitä tosin kaikkia olisi ehtinyt kerta käväsyllä päiväretkellä vaikka olisi ollut parempikin näkyvyys. Rinteet sinänsä hyvässä kunnossa ja tasaisia, punaisia & sinisiä. Mustia ei tuossa suunnassa tainnut olla.

Viidentenä päivänä oli taas retken vuoro, bussilla Vallnord-hiihtoalueelle, joka oli myös Andorrassa. Olosuhteet vaan oli vähän tiukemmat ja kylmemmätkin, ja lunta satoi (jee, pyydaa, oli satanut siis jo yölläkin) ja tuuli kovaa, mikä aiheutti sen että ylähissit olivat kiinni (alempana tuuli ei onneksi niin tuntunut). Alue oli rauhallinen eikä tunkua joten se että alue oli vähän rajoitettu pienemmäksi, ei haitannut mitään. Tuntui välillä ettei siellä meidän lisäksi paljoa muita ollut. Aluksi suhattiin muutamaa rinnettä, koska niissäkin oli kiva kerros lunta eikä niistä tullut liian kuluneita nopeasti juurikin siksi kun porukkaa oli niin vähän. Sitten keksittiin Hannan kanssa että näiden menemiemme rinteiden yläosan välissä oli pikkumetsikkö (puut suht harvassa ja ne oli pieniä tai keskikokoisia) missä ei oltu juurikaan laskettu, sinne siis pyydailemaan! Oli niin hauskaa että mentiin se pariinkin kertaan. Aamupäivä oltiin siis aika pienellä alueella, lounaan jälkeen sai edelleen sai pyydailla ihan rinteissäkin koska koskematonta oli siellä täällä edelleen. Mahtava paikka tuo Vallnord! Iltapäiväksi lumisade loppui ja pilvet repeilivät niin että saatiin vähän paistettakin. Hienoa! Ja koska se aamupäivän metsikkö kutsui edelleen hienoudellaan, niin palattiin sinnekin mikä oli kiva pyydailla auringossakin paremmassa näkyvyydessä. Niin kivaa oli ettei sanotuksi saa! Saatiin tosi kivoja pyyda-videoita, etenkin tuosta kivasta metsiköstä iltapäivän puolella kun oli parempi näkyvyys auringonkin pilkistellessä. Vallnordista kotikylään palatessa kävimme myös Andorran pääkaupungissa (Andorra la vella). Siellä saatiin kierrellä hetki ja tehdä shoppailuja ja ihan kaupunkitunnelmahan tuolla olikin. Ehkä hiukan runsauden pulaa mihin olisi lähtenyt ja mitä tarvinnut katsella… Pyörittiin siellä täällä.

Viimeinen kuudes päivä vietettiin taas oman alueen rinteillä Grand Valirassa. Aamulla ei näyttänyt niin pahalta mutta päivän aikana keli koveni ja tuuli yltyi, etenkin ylempänä ja siellä oli myös tiukkaa sumua ja huono näkyvyys, mikä parani toki tullessa alemmaksi. Kuorikuteissa kuitenkin taas matkaan. Aamulla oli ohut kerros uutta lunta pinnalla ja ajoittain pitkin päivää löytyi vähän pyydailupaikkoja. Mentiin päivän aikana mustat rinteet niin El Tarteriin kuin omaankin kylään, ylempänä punaisia ja sinisiä mutta paikoitellen todella huonossa näkyvyydessä ja kovassa tuulessa. Hannahan kaatui, koska ylhäällä ei nähnyt mitään ja hän ei myöskään nähnyt rinteen reunassa lumivallia vaan laski päätä pahkaa siihen ja kops lumeen nenälleen…. onneksi pehmeää uutta lunta eikä käynyt mitään. Muistan myös jonkun tuolihissin missä oltiin sumussa ja tuuli päin näköä ja oli vaan odotettava että hissi pääsee perille ja itse pois rääkistä…. Muut jo luovutti kun me Hannan kanssa taas jatkettiin, missäs muualla kuin metsässä! Kyläänlaskurinteiden välistä sellainen taas löytyi ja nyt ihan oikea isompi metsä ja puutkin metsämäisen tiheässä. Pyydaa oli siellä enemmän koska sitä ei oltu käyty vielä pahemmin sotkemassa. Mukavat päivän ja viikon vikat laskut siellä.

Grand Valira oli mukava paikka ja siellä olisi kyllä saanut menemään varmaan koko viikonkin mainiosti, sen verran kokoa paikalla ja rinteitä. Meillä vielä kun sattui että parinakin omien rinteiden päivänä oli huonompaa näkyvyyttä mikä hidastaa eikä ehdi nähdä alueesta niin paljoa. Ja kun oli tuo safari-viikko niin puolet päivistä käytiin vielä retkeilemässä muualla, mikä sekin oli kiva nähdä uusia paikkoja. Mutta voisi olla joskus paikallaan mennä tuonne uudelleen ja ihan vaan Grand Valira viikolle, tai maksimissaan yksi retkipäivä muualla. Ja muistaen Sport-hotellin ruuat… <3 Se on vielä todettava että Andorrassa puhelut ois maksaneet hunajaa, piti ihan rinteessä olon ajaksi ottaa puhelin pois verkosta ettei itsekseen päivittele jotain nettiä hirmuhinnalla… Puhelinta käytettiin vain hotellilla wifin kautta. Ja Ranska & Espanja päivinä normi EU-alueella toki pystyi käyttämään puhelintakin normaalisti.

Oikein mukava lasketteluloma tammi-helmikuun vaihteen lumilla ja porukkamme oli taas normi-kutonen; Hanna & Pirkka, Pasi & Tiina sekä me Kadi & Juha.

Kuvia reissusta

(Pikkukuvaa klikkaamalla saat siitä isomman version!)

Katso myös kuvia edellisen vuoden reissusta Les 2 Alpesissa Ranskassa (2016)
ja sitä edeltävät
Vailissa USAssa (2015)
Val Gardenassa Italiassa (2014)
Ischglissä Itävallassa (2013)
Chamonixissa Ranskassa (2012)
Madonnassa Italiassa (2011),
Saas-Feessä Sveitsissä (2010),
Meribelissä Ranskassa (2009),
Söldenissä Itävallassa (2008),
Serfauksessa Itävallassa (2007),
Madonnassa Italiassa (2006),
Morzinessa Ranskassa (2005),
Meribelissä Ranskassa (2004) ja
Cerviniassa Italiassa (2003) !

Nämä uudemmat vielä tulossa!:
- Whistler / Kanada 2018
- Lenzerheide & St Moritz yhdistetty alppitupla / Sveitsi 2019
- Sölden / Itävalta ensilumi 2019
- Monterosa / Italia 2020
- koronavuosi eli pakollinen tauko 2021 mutta kävimme Levillä
- Meribel / Ranska 2022
- Ski Amade Wagrain / Itävalta 2023