17.1.1993 |
Kotka |
Tuomarin Paras Pentu |
6.-7.2.-93 |
Tampere |
Tuomarin Paras Pentu |
20.5.1993 |
Tampere |
Tuomarin Paras Nuori |
Tuomarit pitivät Pojan hyvinä ominaisuuksina:
- kookkaan kokoinen ikäisekseen, lihaksikas
- korvat hyvin sijoittuneet
- todella hyvä turkin laatu ja pituus (kerrankin jollakin kissoistani!)
- hyvät tiikeriraidat ja kontrastit
- mukava ja rauhallinen
- lupaava nuori...
Huonoina ominaisuuksina taas mainittiin:
- pää kehittymätön, tarvitsee lisää pyöreyttä (nuorten luokassa)
- ruskea väri aivan liian harmahtava, pitäisi olla lämpimämpi pohjaväri.
Mitä jäi mieleen Pojan näyttelykäynneistä:
Poika siis oli lupaava näyttelykissa nuorena, mutta anteeksiantamaton virhe oli sen "ruskea"
väri, mikä ei oikeastaan kunnon ruskea ollutkaan vaan todella harmaan rusehtava. Nuorelle
kissalle tuomarit antoivat sen anteeksi sanoen värin ehkä vielä paranevan (vaikka itsekin
tiesin ettei se mihinkään muutu). Muuten Poika oli niin hyvin kehittynyt; lihaksikas ja
kookas sekä turkin laatu ja kontrastit hyvät jo pentuna.
Aikuisten luokkaan Poikaa ei viety, toinenkin syy värin lisäksi oli kehittymätön naama.
Kollin poskia odoteltiin 2,5-vuotiaaksi asti, muuten kun Poika ei merkkaillut ja oli "helppo"
pitää. Vaan ei naama pyöristynyt ja kun värikin oli mikä oli, leikattiin Poika (leikkaamaton
uros samassa asunnossa parin leikkaamattoman naaraan kanssa oli tarpeeksi hankalaa senkin
aikaa kun sitä kesti). Olisihan Pojan väristä huolimatta saanut näyttelyissä joihinkin
"alempiin titteleihin" mutta olihan noita muitakin näyttelykissoja meillä ihan riittämiin.
Pitkän tauon jälkeen en taas viitsinyt järkyttää Pojan mielenrauhaa moisella, varmaankaan se
ei olisi mikään "show-mies" enää siinä vaiheessa ollut.
Suomen Eurooppalaiskissarenkaan Vuoden Nuori -kisassa Poika sijoittui ensimmäiselle sijalle
vuonna 1993. Poika oli tuolloin Vuoden Nuori myös Eurooppalais-Manx-Brittiläisjaoston listoilla
(tuota jaostoahan ei enää ole).