6.2.1993	Tampere	Värin Paras Nuori
10.4.1994	Tallinna, Eesti	CAP (lk 10) & Tuomarin Paras Kastraatti
21.5.1994	Tampere	Premior
6.8.1994	Tallinna, Eesti	CAPIB (lk 8)
3.-4.9.-94	Tampere	Int. Premior
9.10.1994	Tallinna, Eesti	CAGPIB (lk 6) & Kategorian Paras Kastraatti
13.5.1995	Wien, Itävalta	CAGPIB (lk 6)
14.5.1995	Wien, Itävalta	CAGPIB (lk 6) & Tuomarin Paras Kastraatti
21.-22.10.-95	Espoo	Grand Int. Premior
28.10.1995	Tallinna, Eesti	CAPE (lk 4) & Tuomarin Paras Kastraatti
29.10.1995	Tallinna, Eesti	CAPE (lk 4) & Tuomarin Paras Kastraatti
9.3.1996	Viipuri, Venäjä	CAPE (lk 4) & Tuomarin Paras Kastraatti
25.8.1996	Vantaa	CAPE (lk 4) & Tuomarin Paras Kastraatti
7.-8.9.-96	Vammala	CAPE (lk 4) & Tuomarin Paras Kastraatti
7.-8.12.-96	Turku	Eurooppa Premior
26.1.1997	Kotka	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
19.4.1997	Mikkeli	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
5.10.1997	Porvoo	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
6.-7.12.-97	Turku	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
7.3.1999	Helsinki	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
4.12.1999	Turku	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
5.3.2000	Järvenpää	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
29.10.2000	Espoo	KM & Tuomarin Paras Kastraatti
21.1.2001	Lahti	Kategorian III Paras Veteraani

Yleensä tuomarit pitivät Nokan hyvinä ominaisuuksina:
- hyvä ja lihaksikas eurooppalaistyyppi, rakenne
- kaunis pyöreähkö pää, hyvä EUR-ilme
- hyvä silmien muoto ja väri
- hyvä hopea turkin väri ja turkin laatu
- erittäin hyvät tiikeriraidat ja kontrastit
- kiltti kissa.

Huonoina ominaisuuksina taas joskus mainittiin:
- kissan koko voisi olla isompi
- heikko leuka
- turkki hiukan pitkähkö, avoin selästä
- häntä voisi olla pidempi
- knikki hännän päässä, mistä ei kastraattia kuitenkaan "rokoteta".

Mitä jäi mieleen Nokan näyttelykäynneistä:
Nokka ei jäänyt urallaan kertaakaan ilman sertiä. Muutenkin se on ollut paras näyttelykissoistani - sen näkee jo Tuomarin Paras -tulosten määrästä. Kerran Nokka saavutti jopa Kategorian parhaan kastraatin tittelin, paikkana oli Tallinna lokakuussa 1994. Valinta oli siitäkin jännä, että näyttelyssä oli niin vähän IV-kategorian kissoja, että paneelissa ne yhdistettiin kategorian III kanssa. Näin lopulta Nokkaa vastassa viimeisessä valinnassa olikin itämainen leikattu uros, jonka Nokka sitten voitti! Myös Kategorian III parhaaksi veteraaniksi Nokka valittiin kerran, Lahdessa 21.1.2001, mikä oli todella mukava ylläri!

Nokka päihitti aina äitinsä Tuitun jos olivat samassa näyttelyssä, ratkaisevana erona Tuitun ylipaino ja pehmeämpi turkki. Kolmatta kastraattia kun ei hopeatiikereissä tuohon aikaan ollut, jäi värin parhaan valinta haaveeksi. Paitsi kerran, kun paikalle värvättiin Nokka, Tuittu ja Nokan siskon Hennan poika Sulo. Sulo voitti VP:n (kastraatti) tuolla harvinaisella kerralla!

Nokan kanssa oli mukava käydä näyttelyissä, sillä se käyttäytyi siellä kiltisti ja oli todella helppo "reissukissa". Nokka kävi n. 10-vuotiaaksi asti näyttelyareenoilla, viimeisinä vuosina käynnit jäivät 2-3 kertaan vuodessa. Vähitellen kissa jäi "eläkkeelle" kotikissaksi.

Suomen Eurooppalaiskissarenkaan Vuoden Kastraatti -kisassa Nokka sijoittui ensimmäiselle sijalle vuonna 1995. Senkin jälkeen tuli joinakin vuosina hyviä sijoituksia. Nokka oli yhdistyksen SERRY-lehden 1/97 kannessa ja kissasta oli numerossa Eurooppa Premior-juttu.